Ahdistusoireet – miten tunnistaa ja ymmärtää ne?

Yleistietoa ahdistuksesta

Ahdistus ja ahdistuneisuus, ero

Ahdistus on luonnollinen, hetkellinen tunnetila, joka voi syntyä stressaavissa tai haastavissa tilanteissa, kuten esiintymistilanteessa tai ennen tärkeää päätöstä. Se on tunne, joka voi vaihdella lievästä jännityksestä voimakkaaseen paniikkiin. Se kuuluu normaaliin elämään ja auttaa meitä ihmisiä pysymään valppaana.

Ahdistuneisuushäiriö sen sijaan on pitkäkestoinen, usein yli puoli vuotta kestävä tila, jossa ahdistuksen tunne on liiallinen ja suhteeton tilanteeseen nähden. Se ei rajoitu yhteen tiettyyn tilanteeseen vaan laajenee koskemaan useita elämänalueita.

Ahdistus ja ahdistuneisuus ovat yleensä käytettyjä synonyymeja. Ahdistuneisuus on myös yleistermi, joka pitää sisällään sekä normaalin ahdistuksen tunteen, että ahdistuneisuushäiriön. Käytän tekstin selkeyttämisen vuoksi kohdissa, joissa ei ole tarvetta erottaa termejä toisistaan ahdistus-sanaa kuvaamaan yhteisesti kaikkia ahdistuksen termejä.

Ahdistuksen oireista yleisesti

Ahdistuksen oireet ovat moninaisia ja voivat vaihdella sekä henkilöittäin että voimakkuudeltaan ja kestoltaan. Joillakin oireet tulevat äkillisinä ahdistuskohtauksina, toisilla ne ilmenevät pitkäaikaisena jännittyneisyytenä tai levottomuutena. Yleisimpiä ahdistuksen oireita ovat muun muassa sydämentykytys, vapina, keskittymisvaikeudet ja tunne siitä, että jotakin pahaa on tapahtumassa. Ahdistuksen oireet voivat pahentua esimerkiksi kiireen tai väsymyksen seurauksena.

Ahdistusoireiden kesto ja voimakkuus

Ahdistuksen tilapäinen esiintyminen on normaalia, mutta jos oireet kestävät viikkoja tai kuukausia ja häiritsevät päivittäistä elämää, kyse on usein ahdistuneisuushäiriöstä. Ahdistuneisuuden voimakkuus vaihtelee: lievissä tapauksissa ahdistus vain häiritsee keskittymistä, mutta tunnetila tuntuu kuitenkin hallittavalta kun taas vakavimmillaan se voi tehdä arjesta täysin lamaannuttavaa.

Lukuja ahdistuksesta ja sen yleisyydestä

Ahdistuneisuuteen liittyvät haasteet ovat Suomessa hyvin yleisiä: ainakin 5% ihmisistä kärsii jossain elämänsä vaiheessa yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä, joka haittaa normaalia arkea. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on naisilla yleisempää kuin miehillä, ja usein oireet alkavat jo lapsuudessa tai nuoruudessa. Vaikka ahdistus on yleistä, monilla menee vuosia ennen kuin he hakevat apua, mikä luonnollisesti lisää oireiden pitkittymisen riskiä.

Mistä tietää onko ahdistunut?

3 yleisintä merkkiä, että on ahdistunut

Ensimmäinen merkki, joka helpoiten huomataan on jatkuva, hallitsematon murehtiminen asioista, jotka usein eivät ole suhteessa todellisiin riskeihin. Toinen merkki on keskittymisvaikeudet ja ärtyisyys, jotka voivat vaikeuttaa töissä tai opinnoissa pärjäämistä. Kolmas merkki on levottomuus ja kyvyttömyys rentoutua, joka saa olon tuntumaan siltä, että on jatkuvasti “varpaillaan”.

Ovatko ahdistus ja stressi sama asia? Miten erottaa stressi ja ahdistus?

Eivät ole. Ahdistuksella ja stressillä on paljon yhteisiä oireita ja siksi ne mielletään helposti samaksi asiaksi. Stressi liittyy usein konkreettiseen ulkoiseen syyhyn kuten kiireisiin tai paineisiin ja helpottaa kun tilanne helpottuu. Ahdistus taas voi jatkua ilman näkyvää syytä tai jopa kasvaa, vaikka stressitekijät olisivat poistuneet. Erona on myös se, että ahdistus on usein laaja-alaisempaa ja vaikuttaa moneen elämänalueeseen. Ahdistus sisältää myös tunteen, ettei tilannetta pysty hallitsemaan.

Ahdistuksen fyysiset oireet

Miten ahdistus oireilee fyysisellä tasolla?

Ahdistus ei ole pelkkä tunnetila vaan se aiheuttaa myös monenlaisia fyysisiä tuntemuksia kehossa. Yleisimmät fyysiset oireet ovat sydämentykytys, hikoilu, vapina, puristava tunne rinnassa, hengenahdistus ja huimaus. Ahdistus voi myös aiheuttaa vatsaoireita, pahoinvointia, ripulia tai vatsakipua. Monet kokevat päänsärkyä, lihasjännitystä – erityisesti hartioissa ja niskassa – sekä raajojen pistelyä tai puutumista. Joillakin ilmenee pakonomaista virtsaamisen tarvetta tai kylmänväreitä. Nämä keholliset tuntemukset johtuvat elimistön stressireaktiosta, joka ahdistustilassa valmistaa kehoa taistele tai pakene -tilaan, vaikka todellista uhkaa ei olisikaan.

Kehon kohdat, joissa ihmiset usein kuvaavat ahdistuksen tunteen  tuntuvan on rinnassa puristuksena tai paineena, vatsassa epämiellyttävänä tunteena tai suolistossa kipuna ja ripulina. Kurkussa voi olla myös tunne kuristuksesta tai että on pala kurkussa. Joillakin oireet painottuvat päähän aiheuttaen huimausta tai päänsärkyä.

Ahdistus voi näkyä ulospäin

Koska ahdistus on meissä kokonaisvaltainen tunnetila, voivat sen oireet näkyä luonnollisesti myös ympäristöön. Näin ei aina kuitenkaan ole. Jokainen kokee ahdistuksen omalla tavallaan, joten sen näkyminen ulospäin muille tai kokeminen vain vahvasti sisäisenä kokemuksena eivät määrittele sen kuormittavuutta ihmisen elämässä. Sen määrittelee ihminen itse. Ahdistunut ihminen voi vapista, hikoilla runsaasti ja hengittää pinnallisesti tai nopeasti, joka voi näkyä ulospäin. Erityisesti pinnallisesti hengittäminen ja tästä aiheutuvat muut oireet kuten hermoston ylivirittyneisyys saattaa aiheuttaa jälleen lisäoireita: sydän voi tykyttää ja olo saattaa olla heikko tai epävakaa. Lisäksi ahdistuksessa voi esiintyä lihasjännitystä, joka voi tuntua kipuna niskassa, hartioissa tai selässä. Tämä voi näyttäytyä jäykkyytenä ja liikkuvuuden haasteina.

Ahdistus voi vaihdella lievästä jännityksestä voimakkaaseen paniikkiin.

Ahdistuksen psyykkiset oireet

Miten ahdistuneisuus oireilee psyykkisellä tasolla?

Ahdistuneisuus ilmenee usein ylikorostuneena huolena monista asioista, tunnetilana, jossa mikään ei tunnu hyvältä tai hallittavalta. Ihmisen mieltä ohjaa enemmänkin levottomuus ja mahdollisten katastrofien ja tulevien huoliskenaarioiden läpikäynti kuin läsnäolo. Moni kokee vaikeuksia ajatusten hallinnassa, mikä johtaa ahdistuneiden ajatusten noidankehään. Mielen tapa lähestyä asioita tuntuu niin automaattiselta ja itsestään riippumattomalta, että ajatus oman mielen ja ajatusten hallinnasta voi tuntua vaikealta.

Ahdistuksen yleisimmät tunnetilat

Ahdistuksen yleisimpiä tunnetiloja ovat pelko, huolestuneisuus, epätoivo, ärtyneisyys ja sisäinen levottomuus. Tunnetilat vaihtelevat jokaisen yksilön ja tilanteen kohdalla. Kaikki eivät esimerkiksi koe ahdistuneena ärtyneisyyttä vaan enemmänkin pelkoa ja huolestuneisuutta, kun taas toisille ahdistuneisuus tulee ulos vahvasti ensisijaisesti ärtyneisyytenä ja levottomuutena. Usein ahdistuneisuus aiheuttaa myös tunteen, että kaikki menee pieleen tai että jokin katastrofi on nurkan takana, vaikka mitään konkreettista syytä ei olisi.

Ahdistuksen pitkittyneet oireet näkyvät ja vaikuttavat ihmisen arkeen

Pitkään jatkunut ahdistuneisuus vaikuttaa ennen kaikkea ihmisen itsetuntoon, erityisesti sen heikkenemiseen. Huolta ja epävarmuutta ruokkivat kehämäiset ajattelumallit itsestä ja omista voimavaroista alkavat kauan jatkuneina muuttumaan sisäiseksi totuudeksi ja osaksi omaa identiteettiä. Minäkuvana voi olla riittämätön ja turvaton ihminen.

Pitkittyneet psyykkiset oireet voivat myös johtaa pikkuhiljaa vetäytymiseen sosiaalisista tilanteista. Jokaista sosiaalista tilannetta aletaan jo ennen itse tilannetta pyörittämään päässä mahdollisten epäonnistumisten ja pettymysten suhteen. Lisäksi arvioidaan onko itsellä voimavaroja jaksaa "tsempata" muiden ihmisten edessä oman ahdistuneisuuden kanssa niin, ettei sitä huomata. Pikkuhiljaa päätös tämän jälkeen alkaa useammin ja useammin olemaan " en jaksa lähteä" . Vetäytyminen johtaa usein vaikeuksiin ylläpitää ihmissuhteita ja alisuoriutumiseen opinnoissa tai työssä. Ajan mittaan arjen pienimmistäkin haasteista voi tulla ylivoimaisia. Sosiaalisesta ahdistuksesta voit lukea sosiaalinen ahdistus -blogikirjoituksesta.

Ahdistuksen psyykkiset oireet voivat näkyä myös ihmisen käyttäytymisessä. Ahdistunut ihminen voi vaikuttaa hermostuneelta, levottomalta ja ärtyneeltä. Hän voi välttää tilanteita, joissa ahdistus voisi voimistua esimerkiksi puhumista ihmisjoukon edessä tai uusia sosiaalisia tilanteita, jotka vaatisivat enemmän ahdistuksen tuntemista. Ihminen voi myös vetäytyä kotiin, kieltäytyä tapaamisista ja olla poikkeuksellisen hiljainen tai passiivinen. Toisessa päässä, joillakin ahdistuneisuus näkyy kontrolloivana tai ylivarovaisena käyttäytymisenä esimerkiksi läheisten liiallisen suojelemisen tai toistuvan varmistelun muodossa.

" Ahdistusoireet eivät ole merkki heikkoudesta – ne ovat yleinen ja hoidettavissa oleva osa elämää. "

Milloin ahdistus ei ole normaalia?

Ahdistus ei ole hyväksi ihmiselle eli niin kutsutusti normaalia, kun se kestää pitkään, häiritsee merkittävästi arkea, heikentää elämänlaatua tai aiheuttaa niin voimakkaita oireita, että ihminen alkaa vältellä tärkeitä tilanteita tai tehtäviä. Myös pitkälle edenneet uniongelmat kuten unettomuus, masennuksen oireet tai itsetuhoiset ajatukset ahdistuksen yhteydessä ovat merkkejä siitä, että tilanne vaatii apua. Kun ahdistus ei enää johdu selkeästä syystä tai jatkuu silloinkin, kun tilanne on muuten rauhallinen, on hyvä hakea tukea ja apua.

Huomio! Jos sinulla on yllä olevia oireita tai epäilet, ettei kaikki ole kunnossa, ole aina yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen tiedon varmistamiseksi.

Ahdistuksen vaikutus uneen

Ahdistus vaikeuttaa nukahtamista ja ylläpitää katkonaisia yöunia. Joillakin ahdistus aiheuttaa heräilyä aamuyöllä, jolloin nukahtaminen uudelleen voi tuntua mahdottomalta. Pitkittyessään tämä johtaa väsymykseen ja arjessa jaksamisen vaikeuksiin.

Miksi ahdistus tulee iltaisin?Moni huomaa ahdistuksen tunteiden nousevan pintaan erityisesti iltaisin, juuri silloin kun tavoitteena olisi rentoutua ja palautua päivästä. Tämä johtuu siitä, että iltaisin hidastamme, pysähdymme. Arjen kiireessä kaikki tekeminen vievät päivisin meissä niin paljon tilaa, ettei ahdistus pääse aina voimakkaasti esille. Illalla, kun päivän kiireet päättyvät ja on aikaa pysähtyä, huolet ja pelot voivat aktivoitua. Ajatukset saattavat alkaa kiertää kehää, mikä nostaa ahdistuksen pintaan juuri ennen nukkumaanmenoa.

Miksi ahdistus on pahinta aamuisin? On ollut mielenkiintoista huomata, miten monelle ahdistuksen kokeminen on pahinta aamuisin. Tämä johtuu siitä, että aamuisin keho erittää luontaisesti stressihormoneja valmistautuakseen uuteen päivään, mutta ahdistuneella tämä voi aiheuttaa voimakasta levottomuutta, sydämentykytystä ja ajatuksia päivän vaikeuksista jo heti herätessä.

Mikä auttaa ahdistusoireisiin?

Apua ahdistuksen fyysisiin oireisiin

Ahdistuksen fyysisiin oireisiin löytyy kirjallisuudesta sekä netistä roppakaupalla erilaisia työkaluja. Vaikkei fyysisten oireiden lievittäminen välttämättä poista kokonaan ahdistuneisuutta, auttaa se sen hallinnassa ja lieventämisessä. Erityisesti syvähengitys, kehon rentoutusharjoitukset ja säännöllinen liikunta on tutkittu, että auttavat lievittämään fyysisiä oireita. Myös kofeiinin ja alkoholin käytön vähentäminen on nähty vähentävän oireiden voimakkuutta.

Apua ahdistuksen psyykkisiin oireisiin

Ahdistuneisuutta ihmisessä ylläpitää tämän tiedostamattomat uskomukset ja ajatusmallit siitä, miten lähestyy ja näkee asioita. Kun ihminen kokee ahdistuneisuutta on se merkki siitä, että näiden uskomusten ja ajatusmall aika on päättynyt ja tilalle on tärkeä luoda uusia. Oman ajattelun ja näin omien uskomusten haastaminen ja uudelleenmäärittely ovat ahdistavien tunnetilojen muutoksen avainasemassa. Omaa ajattelua voi lähteä muokkaamaan haastamalla omia ajatuksia tilanteissa kun tuntee ahdistusta, esimerkiksi kysymällä: “Onko tämä huoli totta tai todennäköistä?” tai ”Mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Mitäs sitten?” Myös ajatusten kirjoittaminen, puhuminen luotettavan ihmisen kanssa (ystävän, läheisen, terapeutin) ja rentoutustekniikat, kuten hengitysharjoitukset ja meditaatio, voivat auttaa hallitsemaan ja lieventämään psyykkisiä oireita.

Terapiasuuntauksista ainakin hypnoterapia yhdessä kognitiivis-behavioraalisen terapian (CBT) kanssa on tutkitusti auttanut tehokkaasti ahdistuneisuuteen. Miten hypnoterapian on todettu toimivan ahdistuneisuuden hoidossa? Siitä voit lukea hypnoterapia ahdistuksen hoidossa- blogikirjoituksesta.

Kansainvälinen integratiiviseen hypnoosiin ja ahdistuneisuuteen erikoistunut Melissa Tiers tarjoaa hyviä työkaluja ahdistuneisuuden työstämiseen.

Tätä et ehkä tiennyt ahdistuksen oireista

Ahdistuksen fyysisistä oireista

Ahdistus voi aiheuttaa tuntemuksia, jotka muistuttavat vakavia sairauksia, kuten sydänkohtauksen oireita, vaikka kyse on vaarattomasta reaktiosta. Myös suolisto- ja virtsaamisoireet ovat yleisiä, mutta usein yllättäviä.

Huomio! Jos sinulla on tuntemuksia ja epäilet niiden syytä, ole aina yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen tiedon varmistamiseksi.

Ahdistuksen psyykkisistä oireista

Ahdistus voi näyttäytyä ulospäin esimerkiksi ylikorostuneena tarkkuutena, perfektionismina tai toistuvana tarpeena varmistella asioita. Myös taipumus vältellä positiivisia asioita kuten mahdollisuuksia edetä elämässä, voi olla merkki pitkittyneestä ahdistuneisuudesta.

Ahdistusoireet eivät ole merkki heikkoudesta – ne ovat yleinen ja hoidettavissa oleva osa elämää. Jos tunnet itsesi jatkuvasti huolestuneeksi tai kehosi oireilee ilman syytä, älä jää yksin. Puhu läheiselle tai ota yhteyttä ammattilaiseen – apua on saatavilla.

Lue koko artikkeli ja jaa se eteenpäin, jotta yhä useampi oppii tunnistamaan ahdistusoireet ajoissa.

---

Ahdistusoireet pähkinänkuoressa:

• Ahdistus on normaali tunnetila, joka pitkittyessään voi muuttua ahdistuneisuushäiriöksi, joka voi oireilla niin kehossa kuin mielessä.

• Ahdistuksen fyysisiä merkkejä ovat mm. sydämentykytys, hikoilu ja vatsaoireet.

• Ahdistuksen psyykkisiä merkkejä ovat mm. jatkuva huolestuneisuus, levottomuus ja keskittymisvaikeudet.

• Ahdistus voi näkyä myös käyttäytymisessä: ihminen voi vältellä tilanteita tai olla tavallista ärtyneempi.

• Jos ahdistus häiritsee arkea tai aiheuttaa uniongelmia, on aika hakea apua. .

• Ahdistus ei ole heikkoutta – ymmärrys ja tuki ovat avain helpotukseen.

---

Onko sinulla kysyttävää ahdistuksesta? Haluaisitko tietää hypnoterapian soveltuvuudesta sinun tilanteeseesi? Voin auttaa sinua. Ole yhteydessä: info@mindbalance.fi