Miksi ahdistaa, vaikka kaikki on hyvin?

Suomessa merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus koskettaa yllättävän monia työikäisiä. THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan noin joka viides työikäinen kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Kuormittuneisuus voi liittyä esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai muuhun mielenterveyden oireiluun.

Silti moni ahdistuksesta kärsivä ihmettelee, miksi juuri hän voi niin huonosti. Elämässä ei välttämättä ole mitään sellaista, minkä perusteella pitäisi olla ahdistunut. Työ on kunnossa, parisuhde toimii, koti on hyvä, läheiset ovat ympärillä ja taloudellinen tilannekin on kohtuullinen. Ulkopuolisen silmin kaikki voi näyttää olevan hyvin. Ja silti ahdistaa. 

Ahdistus ei kuitenkaan aina synny siitä, mitä elämässä tapahtuu juuri nyt. Joskus keho ja mieli voivat reagoida kuormitukseen, turvattomuuteen tai aiemmin opittuihin tapoihin suojautua, vaikka nykyhetkessä ei olisi mitään varsinaista uhkaa. Ja juuri siksi ahdistus voi tuntua niin hämmentävältä.

”Mikä minussa on vikana, kun minulla on kaikki hyvin, mutta silti ahdistaa?”

Tämä on kysymys, jonka kuulen työssäni melko usein. Ja ensimmäinen asia, jonka haluan sanoa, on se, ettei ahdistus tarkoita automaattisesti sitä, että ihmisessä olisi jotain vialla. Usein kiinnostavampaa on katsoa hieman syvemmälle: mitä ahdistuksen taustalla tapahtuu ja mitä se yrittää meille kertoa?

Miksi ahdistaa, vaikka elämässä on kaikki hyvin?

Kuvitellaan "Sanna", 34-vuotias nainen, jonka elämä näyttää ulospäin varsin hyvältä. Hänellä on työ, joka ei ole täydellinen, mutta ihan hyvä. Parisuhde toimii, koti on kunnossa, lainat hoituvat ja viikonlopuksi on kalenterissa mukavia suunnitelmia. Terveys on kunnossa ja ystäviäkin löytyy.

Kaikki tuntuu olevan niin sanotusti kohdallaan. Silti joka ilta, kun Sanna menee nukkumaan, ahdistus tulee. Rinnassa puristaa. Sydän hakkaa vähän liian kovaa. Kehossa on levoton olo ja jossain taustalla tunne siitä, ettei kaikki ole oikeasti kunnossa, vaikka hän ei osaa sanoa, mikä olisi pielessä.

Sannan ensimmäinen tulkinta on ymmärrettävä. Jos ulkoisesti kaikki on hyvin, hänen täytyy ehkä olla itse jotenkin rikki. Tämä ajatus voi kuitenkin viedä ihmistä väärään suuntaan. Ahdistus on ihmiselle luonnollinen varoitus- ja hälytysreaktio. Sopivassa määrin se auttaa meitä huomaamaan asioita, välttämään vaaroja ja pysähtymään jonkin äärelle. Duodecimin Lääkärikirjan mukaan ahdistus kuuluu normaaliin ihmiselämään, mutta siitä voi tulla ongelmallista silloin kun se pitkittyy, voimistuu tai alkaa rajoittaa toimintakykyä ja elämää.

Siksi ahdistusta ei mielestäni ole hyödyllistä nähdä pelkästään vihollisena, josta pitäisi mahdollisimman nopeasti päästä eroon. Joskus olennaisempaa on ymmärtää, mitä ahdistuksen alla tapahtuu.

Kaikki voi olla hyvin ulospäin, mutta sisällä voi tuntua turvattomalta

Ulkoiset olosuhteet ja sisäinen turvallisuuden tunne eivät ole sama asia. Ihmisellä voi olla hyvä työ, toimiva parisuhde, turvallinen koti, ystäviä ja taloudellista vakautta ja silti olla vaikea tuntea oloaan sisäisesti turvalliseksi. Tämä voi tuntua hyvin ristiriitaiselta.

Olemme helposti oppineet ajattelemaan, että jos elämän pitäisi järjen tasolla olla hyvin, meidän pitäisi myös tuntea olomme hyväksi. Kun näin ei tapahdu, huomio kääntyy helposti itseemme.

Ajattelemme, että meidän pitäisi olla tyytyväisiä. Pitäisi olla kiitollisia. Pitäisi osata nauttia elämästä.

Ja kun oma olo ei vastaa tätä kuvaa, syntyy helposti ajatus, että minussa täytyy olla jotain vikaa.

Olen huomannut asiakkaissani toistuvasti, että juuri tämä vertailu voi lisätä ahdistusta entisestään. Ulkoista elämäntilannetta verrataan sisäiseen kokemukseen ja päädytään ajatukseen, että näiden pitäisi olla samanlaisia. Todellisuudessa ne voivat olla hyvin erilaisia. Elämä voi olla turvallista, mutta oma keho ei vielä koe sitä sellaisena.

Ahdistus näkyy kehossa ennen kuin ymmärrämme sen syytä

Ahdistusta ei ole mielestäni hyödyllistä ajatella vain ajatuksena tai tunteena, jonka voisimme järkeilemällä saada pois. Ahdistukseen liittyy voimakas kehollinen puoli. Kun elimistön hälytysjärjestelmä aktivoituu, sydän voi alkaa hakata, hengitys muuttua, lihakset jännittyä, vatsassa tuntua epämukavalta ja keho muuttua levottomaksi. Myös uni ja keskittymiskyky voivat kärsiä. Siinä tilanteessa ihminen voi tietää järjellä, ettei juuri nyt ole mitään todellista vaaraa ja silti tuntea kehossaan aivan päinvastaista.

Tämä on yksi niistä asioista, joita asiakkaani usein yrittävät ensin ratkaista järkeilemällä.“Minähän tiedän, ettei tässä ole mitään hätää.” Mutta turvallisuuden tunne ei aina palaudu sillä, että kerromme itsellemme, että kaikki on hyvin.

Jos keho on oppinut olemaan valppaana myös kehon kanssa täytyy päästä takaisin yhteyteen rauhoittuakseen. Tämä on yksi syy siihen, miksi pelkkä asioiden ymmärtäminen ei aina muuta oloa. Ihminen voi tietää erittäin hyvin, mistä ahdistus johtuu ja silti kokea sitä.

Mitä ahdistuksen takana oikeastaan tapahtuu?

Kun asiakas tulee luokseni ahdistuksen vuoksi en ole ensimmäisenä kiinnostunut siitä, miten hän saisi ahdistuksen mahdollisimman nopeasti pois. Minua kiinnostaa erityisesti se, mitä ahdistus yrittää nostaa esiin. Mihin ahdistus liittyy? Millaisissa tilanteissa se nousee? Mitä mielessä tapahtuu silloin, kun kehollinen reaktio alkaa? Millaisia ajatuksia ja käsityksiä itsestä niiden alta löytyy?

Usein vasta näiden asioiden tutkiminen alkaa avata sitä, mistä on todella kyse. Duodecimin Lääkärikirjan mukaan ahdistuksen taustalla voi olla monenlaisia kokemuksia ja sisäisiä ristiriitoja, kuten pelkoa, huolta, turvattomuutta, epävarmuutta, riittämättömyyttä, syyllisyyttä, häpeää, surua, yksinäisyyttä ja liiallisia vaatimuksia itseä kohtaan. Tämän vuoksi ahdistus ei aina kerro suoraan siitä, mikä elämässä on tällä hetkellä pielessä. Se voi olla merkki siitä, että jokin sisäinen kokemus kaipaa huomiota.

Kun keho on oppinut olemaan valppaana, myös kehon kanssa täytyy päästä takaisin yhteyteen rauhoittuakseen.

Sannan ahdistuksen taustalla oli uskomus omasta arvosta

Kun Sanna alkaa pysähtyä ahdistuksensa äärelle, huomio siirtyy vähitellen itse ahdistuksesta sen taustalla oleviin ajatuksiin. Sieltä löytyy ajatus, jota hän ei ollut aikaisemmin tietoisesti tunnistanut:

“Jos mä lopetan suorittamasta, mä en oo enää minkään arvoinen.” Tämä ajatus selittää yhtäkkiä paljon. Hänen elämässä ei ole juuri nyt mitään suurta ulkoista kriisiä. Työ, parisuhde, koti ja muut elämän perusasiat kun ovat kunnossa. Mutta hänen sisällään elää uskomus, jonka mukaan hänen arvonsa on yhteydessä tekemiseen ja suorittamiseen.

Tällainen uskomus voi pitää ihmisen jatkuvasti liikkeessä.Silloin pysähtyminen ei välttämättä tunnukaan turvalliselta. Jos tekeminen on vuosien ajan ollut tapa tuntea itsensä riittäväksi, hiljaisuus voi tuoda esiin jotain sellaista, mitä kiireen keskellä ei ole tarvinnut kohdata.

Sannan tapauksessa ahdistus ei siis lopulta kertonut siitä, että hänen elämässään olisi ollut kaikki väärin. Se kertoi jostakin hänen sisällään olevasta uskomuksesta, joka kaipasi huomiota, vahvistamista ja uudelleenmäärittelyä. Tämä on yksi keskeisistä asioista, joita olen työssäni oppinut näkemään.

Ahdistusta ei tarvitse ajatella vihollisena

Kaikesta huolimatta ahdistus yrittää auttaa meitä. Se ei ole jotakin meidän ulkopuolellamme olevaa, täysin hallitsematonta voimaa, joka vain tapahtuu meille. Ehkä me ihmiset olemme vain oppineet suhtautumaan ahdistukseen tavalla, joka ei aina auta.

Kun ahdistus nousee, yritämme päästä siitä nopeasti eroon. Alamme analysoida, kontrolloida, vältellä, varmistella tai täyttää mielemme ja kalenterimme jollakin muulla. Hetkeksi olo voi helpottaa.

Mutta jos ahdistuksen taustalla oleva asia jää kokonaan kohtaamatta, se voi palata uudelleen. Välttely voi helpottaa ahdistusta hetkellisesti, mutta pitkällä aikavälillä se voi ylläpitää ongelmaa ja kaventaa elämää. Ahdistuksen kohtaamisessa puolestaan voidaan hyödyntää esimerkiksi hyväksyntää, ymmärtämistä, mindfulnessia ja rentoutumista.

Sannan tapauksessa tämä näkyi siinä, että hän täytti kalenterinsa, käytti enemmän aikaa puhelimella ja yritti tehdä kaiken mahdollisen, jotta ei tarvitsisi pysähtyä epämukavan kokemuksen äärelle. Se auttoi hetkeksi, mutta samalla se esti häntä kuulemasta sitä, mitä ahdistus yritti kertoa.

Sisäinen turva ei tarkoita sitä, ettei enää koskaan ahdistaisi

Sisäinen turvallisuus on yksi oman työni tärkeimmistä teemoista. Minulle sisäinen turva ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen olisi jatkuvasti rauhallinen tai että kaikki vaikeat tunteet katoaisivat. Elämään kuuluvat myös epävarmuus, pelko, suru, pettymys ja ahdistus. Ero liittyy enemmän siihen, mitä näille tunteille tapahtuu meissä.

Kun sisäinen turva on heikko, raskaat tunteet voivat tuntua hyvin uhkaavilta. Niihin voi jäädä pitkäksi aikaa kiinni ja niitä voi alkaa vältellä tai yrittää kontrolloida.Kun sisäinen turva vahvistuu, vaikeat tunteet voivat edelleen tulla. Mutta ne myös menevät helpommin. Tunne saa olla olemassa ilman, että siitä tarvitsee tehdä koko elämää määrittävää asiaa. Sisäinen turva kertoo siitä, että pystymme olemaan myös niiden tunteiden kanssa, jotka eivät tunnu hyvältä.

Turvallisuuden tunnetta ei löydetä lisäämällä kontrollia

Moni yrittää rakentaa turvallisuuden tunnetta ulkoisten asioiden avulla. Kun tämä asia järjestyy, voin rentoutua. Kun työ rauhoittuu, voin hengähtää. Kun tiedän varmasti, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, voin päästää irti. Mutta elämä ei koskaan tarjoa täydellistä varmuutta. Siksi sisäinen turva ei voi perustua siihen, että kaikki ympärillämme olisi jatkuvasti hallinnassa.

Ajattelen, että turvallisuuden tunne on pohjimmiltaan jotakin, joka voi löytyä meistä sisältäpäin. Jos se tuntuu tällä hetkellä heikolta tai kaukaiselta, se ei tarkoita, että se olisi kadonnut. Se voi vain kaivata vahvistamista. Ja tässä on yksi tärkeä ero: sisäistä turvaa ei välttämättä löydetä etsimällä sitä epätoivoisesti. Jos yritämme jatkuvasti päästä eroon ahdistuksesta löytääksemme turvan, olemme edelleen taistelussa omaa kokemustamme vastaan. Jos sen sijaan pysähdymme kuuntelemaan, voi olla helpompi huomata, mitä meissä oikeasti tapahtuu.

Pakenemisesta uteliaisuuteen

Yksi yksinkertainen muutos voi auttaa aloittamaan tämän työskentelyn.

Sen sijaan että yrittäisit ensimmäisenä päästä ahdistuksesta mahdollisimman nopeasti eroon, voit suhtautua siihen uteliaasti. Kun ahdistus nousee, voit pysähtyä hetkeksi ja huomata, mitä kehossasi tapahtuu. Voit antaa hengityksen rauhoittua ja antaa itsellesi hetken ennen kuin alat ratkaista mitään.Sen jälkeen voit suunnata huomion siihen, mitä ahdistuksen ympärillä tapahtuu mielessä.

Ehkä huomaat ajatuksen riittämättömyydestä.

Ehkä huomaat pelon epäonnistumisesta.

Ehkä huomaat tarpeen kontrolloida tulevaisuutta.

Ehkä huomaat, kuinka voimakkaasti vaadit itseltäsi jotakin.

Tärkeää ei ole löytää heti täydellistä vastausta. Tärkeää on aloittaa kuunteleminen. Siksi yksi lause, jonka haluan jättää sinulle mieleen, on tämä: “Minussa ei ole vikaa. Minussа on viesti, jota ei ole vielä kuunneltu.”

Mitä tehdä, kun ahdistaa vaikka kaikki on hyvin?

Seuraavan kerran, kun huomaat ahdistuvasi ilman selvää ulkoista syytä, kokeile olla tekemättä heti mitään sen poistamiseksi: Pysähdy. Hengitä rauhallisesti. Huomaa kehosi. Anna kokemuksen olla hetken olemassa. Sen jälkeen voit suunnata huomiosi siihen, mitä ahdistuksen alla liikkuu.

Tämä ei tarkoita, että kaikkea ahdistusta pitäisi aina tulkita jonkin syvemmän viestin merkiksi. Ahdistuksella voi olla monia syitä ja pitkittynyt tai toimintakykyä merkittävästi haittaava ahdistus kannattaa arvioida ammattilaisen kanssa. Mutta lievemmän tai tilanteisen ahdistuksen kohdalla pysähtyminen voi avata jotakin sellaista, jota jatkuva tekeminen ja välttely eivät koskaan tuo näkyväksi. Joskus meidän ei tarvitse tehdä enemmän. Meidän tarvitsee pysähtyä tarpeeksi pitkäksi aikaa kuullaksemme sen, mitä sisällämme jo tapahtuu.

Kaikki voi olla hyvin ja silti voit tarvita jotain

Ehkä kaikkein tärkeintä on antaa itselleen lupa pitää kahta asiaa yhtä aikaa totena. Elämässäni voi olla paljon hyvää, ja silti voin tuntea ahdistusta. Minun ei tarvitse olla kiittämätön, rikkinäinen tai epäonnistunut siksi, että sisäinen kokemukseni ei tällä hetkellä vastaa ulkoisia olosuhteitani. Ahdistus voi olla merkki siitä, että tarvitsen lepoa, muutosta, tukea tai jotakin muuta konkreettista. Se voi myös nostaa näkyviin vanhan uskomuksen, tunteen tai sisäisen ristiriidan, joka kaipaa huomiota.

Olennaista on oppia erottamaan toisistaan nämä erilaiset tilanteet ja suhtautua omaan kokemukseen uteliaasti sen sijaan, että lähtisimme automaattisesti taistelemaan sitä vastaan. Sannan tarinassa tärkein muutos ei ollut se, että hän oppi olemaan tuntematta ahdistusta. Hän oppi suhtautumaan siihen eri tavalla. Ahdistus ei enää tarkoittanut hänelle, että hänessä oli jotakin vialla. Se olikin viesti siitä, että jokin hänen sisällään tarvitsi huomiota.

Yhteenveto: miksi ahdistaa, vaikka kaikki on hyvin?

Ahdistusta voi esiintyä myös silloin, kun elämä näyttää ulospäin hyvältä, koska ulkoiset olosuhteet eivät yksin määritä sisäistä turvallisuuden kokemusta. Ahdistus on luonnollinen kehon ja mielen hälytysreaktio, jonka taustalla voi olla monenlaisia elämäntilanteita, tunteita, ajatuksia ja sisäisiä uskomuksia. Omassa työssäni olen huomannut, että joskus tärkeämpi kysymys kuin “miten pääsen ahdistuksesta eroon?” on “mitä tämä ahdistus yrittää minulle kertoa?”. Kun ahdistuksen taustalla olevia ajatuksia ja uskomuksia aletaan kuunnella, voi löytyä jotakin, joka kaipaa huomiota, vahvistamista tai uudelleenmäärittelyä. Sisäinen turva ei tarkoita elämää ilman ahdistusta tai muita vaikeita tunteita. Se tarkoittaa enemmänkin kykyä olla niiden kanssa niin, etteivät ne jää pitkäksi aikaa hallitsemaan elämää. Siksi seuraavan kerran, kun ajattelet “Mikä mussa on vikana?”, kokeile pysähtyä hetkeksi. Ehkä sinussa ei olekaan vikaa. Ehkä sinussa on viesti, jota et ole vielä kuunnellut.

Haluatko tutkia omaa ahdistustasi syvemmin?

Jos haluat tutkia omaa ahdistustasi rauhassa ja antaa myös tiedostamattomalle mielellesi mahdollisuuden osallistua tähän työskentelyyn voit ladata ilmaisen hypnoosiäänitteen Mind Balancen kotisivuilta. Hypnoosiäänite tarjoaa sinulle hetken pysähtymiseen ja oman sisäisen kokemuksesi kuuntelemiseen.

Jos sinulle herää tästä aiheesta kysymyksiä tai haluat keskustella omasta tilanteestasi, voit olla yhteydessä osoitteeseen info@mindbalance.fi.

Johanna🧡 Mind Balance Suomi